| Kun käsikirjoitus kuvataan elokuvaksi niin se hajoitetaan atomeiksi. Kuvataan pieninä palasina useina erilaisina kuvina, kuvakokoina, kuvakulmina, kaikki se mitä elokuvassa tapahtuu. Kun elokuva leikataan, kaikki nää atomit ommellaan takaisin yhteen tämmöiseksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tarkoitus on se että kun katsoja katsoo elokuvaa niin hän ei tajua tai huomaa sitä että se koostuu erillisistä kuvista vaan katsoo sen niinkuin yhtenä jatkuvana kokemuksena. Todellisuudessa sitä on kuvattu kuukausi tai kaksi kuukautta ja kaikki ne miljoonat kuvapalat leikataan leikkauspöydässä yhteen, haetaan niille kuvilla oikea rytmi ja kesto. Katsotaan se tarina, että kuinka se etenee ja mitä siinä tapahtuu, onko se hyvä niinkuin se etenee vai tuliske se kertoa vähän toisella tavalla. |
 |
||
|
||
 |
TEKIJÄT |